Bakteerit osaavat paeta myrkyllistä ainetta vetäytymällä kauemmaksi. Kurkussamme tai suolistossamme asustelevat bakteeriyhteisöt osaavat myös toimia yhdessä ja puolustaa valloittamaansa suotuisaa aluetta. Onko niillä sielu? Suunnittelevatko ne toimintaansa?
Keskiajan teologit miettivät, onko magneetilla sielu. Magneetti on elonta ainetta, mutta sillä on ihmeellinen kyky liikuttaa toista magneettia. Keskiaikaisen mielen oli vaikea hyväksyä, että eloton aine voisi toimia mielekkäästi ja aktiivisesti.
Nykyajan ihminen tuskin uskoo, että magneetilla tai bakteerilla on sielua. Bakteeri ei tajua myrkkyä vaaralliseksi, sen enempää kuin kello tajuaa näyttävänsä aikaa.
Entä onko ihmisellä sielu? Rene Descartesin mielestä ihmisellä täytyy olla aineeton sielu, koska muutoin olisimme koneita. Hän päätteli, että aine on luonnonlakien alaista ja jos ihminen olisi vain ainetta, hänellä ei voisi olla vapaata tahtoa. Sielun Descartes sijoitti käpyrauhaseen, koska se ei ollut jakautunut kahtia kuten isotaivot tai pikkuaivot. Kartesiolaisuus on arkiajattelussa yleistä ja siitä on helppo johtaa kuolemattomuuden ajatus: kuoleman jälkeen ihmisen ruumis maatuu, mutta sielu jää henkiin.
Mitä sanoo nykytiede? Aineeton sielu voi olla olemassa tai sitten ei. Siihen tiede ei oikein osaa ottaa kantaa. Se voidaan kuitenkin todeta, että ihmisen mieli on varmuudella kytköksissä aineeseen, aivoihin. Aivovaurio voi jopa muuttaa luonnetta tai heikentää ihmisen kykyä moraaliseen harkintaan. (Ja käpyrauhasen suhteen Descartes oli täysin hakoteillä.)
Ajattelumme, tunteemme ja muistimme syntyvät hermosolujen toiminnasta. Tarkoittaako tämä sitä, että tahdonvapautta ei ole? Ei välttämättä. Descartesin aikalainen Spinoza osui luultavasti lähemmäksi totuutta ajatellessaan, että tahdonvapaus ei vaadi aineetonta sielua, koska vapaus on aineen ominaisuus.
Aivotutkimuksen näkökulmasta tahdonvapaus menee suunnilleen näin: Emme voi tahdollamme päättää ketä rakastamme tai päättää lakata vihaamasta jotakuta tms. Sen sijaan voimme aivojemme otsalohkon avulla hillitä itseämme. En voi estää itseäni suuttumasta, mutta voin vallan mainiosti säädellä sitä, miten suuttumustani ilmaisen. Eri asia on, jos joudun kolariin ja tietyt alueet otsalohkostani vaurioituvat.
Otapa kantaa: a) Onko ihmisellä sielu? b) Mitä sielun käsitteellä tarkoitetaan? c) Onko aineeton sielu välttämätön edellytys sille, että meillä olisi tahdonvapaus d) Jos ihmisen kyky moraaliseen toimintaa heikentyy otsalohkovaurion takia, onko hän yhä yhtä paljon vastuussa teoistaan kuin ennen?
a) & b)Ihmisellä on sielu, jokin, jossa ajatukset ja minuus syntyvät. Sielu kehittyy ruumiin mukana, kun mm. tullaan tietoiseksi itsestä. Jos ihmisellä ei olisi sielua, emme olisi tietoisia itsestämme kuin vain hyvin alkeellisella luolamies-tasolla.
VastaaPoistac) Tuo esittämäsi näkökulma tahdonvapaudesta (ei voi päättää ketä rakastaa/vihaa) on mielestäni vain muinainen jäänne ajalta, jolloin asuimme vielä kiviluolissa mammutinnahoissa. Vaistoa niin ikään. Eli siis kyllä, tarvitsemme sielua hallitaksemme kehoamme ja tunteitamme ja voimme näin itse päättää siitä, mitä milloinkin teemme.
d) Ei ole, sillä hän ei voi enää hallita ajatuksiaan eikä tekojaan, vaan vaistot ja tunteet tulevat ulos kehosta sellaisinaan, kun sielu ei enää pysty hallitsemaan niitä.
- beFORE9 (lasketaankohan kommentiksi? xD)
Poistaa) Ihmisellä on sielu, koska ihmisellä on tahdonvapaus
Poistab) tarkoitetaan henkisten toimintojen olemista ja ylläpitämistä
c)Sielu on välttämätön, koska sen avulla pystymme hallitsemaan tunnetilojamme
d) Ei, koska hän ei pysty enään hallitsemaan tekojaan eikä tiedä tekojensä seurauksia
- RäHiNä666
a) uskon että ihmisellä on sielu joka kulkee kuoleman jälkeen taivaaseen tai mihin ihminen nyt uskookaan. Ja tahdonvapaudella ei ole mitään tekemistä sielun kanssa....
VastaaPoistab)apua en osaa selittää... no sielu olis niinkun ihmisen henkinen olemus, joka määrittää osittain luonteen esimerkiks...
c) edelleen sitä mieltä että sielulla ei oo mitään tekemistä tahdonvapauden kanssa
d) ei, koska ihminen ei välttämättä pysty hallitsemaan kaikkia tekojaan vaurioituneiden hermosolujen yms takia.
-bandida
a) Ihmisellä on oltava sielu, koska muuten hän ei pystyisi ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Ihmisruumis on kautta aikojen jaettu kahteen osaan; ruumiiseen ja sieluun. Jos ihmiset koostuisivat pelkästään ainesta, meiltä jokaiselta puuttuisi persoolannisuus. Emme eroaisi toisistamme muuten kuin ruumiillisesti.
VastaaPoistab)Sielulla tarkoitetaan ihmisen henkistä, aineetonta puolta, joka ei ole riippivainen ruumiista. Se voi jatkaa eloaan vielä kuolemankin jälkeen.
c) Sielun avulla tiedämme mitä haluamme. Ajatukset ja niiden kautta halut ovat sidoksissa sieluumme. Jos ihminen haluaa jotain, hän haluaa sitä koko kehollaan, sekä henkisesti, että fyysisesti. Joten ilman sielua ihmisellä ei ole tahdonvapautta.
d) Ihmisen otsalohkon vaurioitumisen jälkeen ihminen ei enää ole vastuussa kaikista teoistaan, sillä persoonallisuuden vakavasti muuttuessa ihmisen voidaan olettaa toimivan eri tavalla kuin ennen. Tällöin ihminen saattaa menettää kykynsä arvioida tilanteen vakavuutta ja siitä aiheutuvia seurauksia.
-trust
a) Ihmisellä on sielu, mutta minun kuvitelmissani tämä ei juuri vaikuta ihmisen käyttäytymiseen, yms, vaan kun ihminen syntyy uudestaan/pääsee taivaaseen/jotain muuta, tähän sieluun on kasaantunut ne ominaisuudet, joista me koostumme. Kun sitten ihminen syntyy uudelleen, sielusta siirtyy se osa kehoon, joka on tehnyt minusta juuri minun. Esim. koko luonnetta sielun mukana ei välttämättä siirry, vaan pala meistä, juuri se, mikä ihmisille on sen elämän aikana tärkeää.
VastaaPoistab) Sielu on se aineeton puoli ihmisestä, johon ihmisen tärkeimmät piirteet siirtyvät, ja josta seuraavassa elämässä tms. ne siirtyvät seuraavaan hahmoon.
c)Ei ole. Ihmisellä on tahdonvapaus, joka johtuu ihan aivoista, ihmisen kehittyvyydestä, yms.
d) Ihminen, jolla on otsalohkovaurio, ei ole enää samalla tavalla vastuullinen teoistaan, eihän hän voi niille periaatteessa mitään.
-Sahara
a) Ihmisellä on sielu.Sielu erottaa meidät muista ja tällöin tekee meistä juuri ainutlaatuisia ihmisiä.Kun ihminen kuolee sielu menee taivaaseen ja siellä punnitaan henkilön elämän saavutukset.Sielu auttaa ihmistä hillitsemään itseään ja tekee heistä ilmimillisiä.Sielu siis ns.hienosäätää meidän tekojamme.
VastaaPoistab) Sielu on ns.tiedon ja tekojen väliasema joka punnitsee ne ja siten arvio niiden hyvyyden ja antaa ihmiselle ohjeita mikä olisi hyväksy asian suhteen.Se ei määrää ihmistä tekemään mitään,mutta säätää tekoa parempaan suuntaan ja yrittää täten saada henkilön ymmärtämään ,mikä olisi parasta kaikkien osalta.
c) Sielua ei vaadita,että ihmisellä olisi tahdonvapaus.Se vain tulkitsee asiat miten ne ovat ja vähän yrittää säädellä niitä parempaan tulokseen.Tahdonvapaus on siis aivan itsestä kiinni.
d) Ei tietenkään ole. Silloin ihminen ei ole oma itsensä ,joten valinnatkaan eivät ole 100% henkilön tahdon mukaisia.Tottakai näistä asioista voi yrittää ottaa jotain selkoa,mutta niitä ei saa ottaa tosissaan ja pitää aina ymmärtää heitä.
-N4ughtyDog
a) Sanotaan että "Silmät ovat sielun peili." mutta sielu on aineeton olio, joten miten sen voi erottaa? Sielu saattaa olla mukana pelissä muokkaamassa ihmisen luonnetta, persoonallisuutta. Ihminen eroaa toisista ihmisistä ulkonäön perusteella, mutta myös luonteensa kannalta. Hankala maailmasta on löytää kaksi henkilöä joilla olisi täysin samat mielipiteet joka asiasta. Sielu siis tekee meistä yksilöitä. Maailmassa ei ole kahta samanlaista henkilöä.
VastaaPoistab) Sielu on aineeton olento/henki joka tekee ihmisestä yksilön. Ilman sitä, ihminen olisi vain tyhjä kuori.
c) No, hyvä ja ehkä huvittava esimerkki tästä on eräs "Simpsonit" jakso, jossa Bart myy sielunsa Millhouselle muutamasta dollarista. Seurauksena tästä Bart menettää tahtonsa. Esimerkiski, hänen mentäessä kauppaan, hän ei pääse sisään sillä liukuovi ei aukene hänelle, mutta muille asiakkaille kyllä. Hän siis periaatteessa menetti olemuksensa ja tahtonsa. Hänellä on mielipiteitä, mutta niitä ei enää oteta huomioon. Hän menetti sielunsa mukana tahdonvapautensa ja häntä olisi viety kuin pässiä narussa. Mutta lopulta kaikki kääntyi parhain päin.
Tietty, tämä oli vain piirretty, joten eihän se tee siitä todellista. Eihän se niin ole, että ihminen menettää olemuksena jos hänellä ei ole sielua. Hankala tähän on lähteä sanomaan mitään, koska tuskin ketään sitä tulee kokemaan, kunnes sielusi valetaa takaisin taivaaseen, mutta sillon oletkin jo kuollut.
d) Tunnilla tästä oli esimerkkinä sarjamurhaaja ja äijä nakkikioskin jonossa. Tutkimuksessa oli huomattu, että jälkinmäisellä oli häiriötä otsalohkon alueella joka on vastuussa itsehillinnästä esimerkiksi. Sarjamurhaajalla taas ei ole, sillä otsalohko on myös vastuussa tarkuudesta ja suunnittelusta, jota murhaaja vaatii jotta hän ei jää kiinni. Vastuussa henkilö on teoistaan kaikesta huolimatta. Sarjamurhaaja on vielä täysin järjissään ja tietää-...Tai ainakin uskoo että tietää mitä on tekemässä ja pitää sitä oikeena. Jos äijä alkaa rähinöimään kioskin jonossa, koska joku tuntematon tuli ja vahingossa tönäisi häntä, hän on itse vastuussa itsestään. Pystyykö hän pitämään itsensä kurissa vai ei? Jos henkilö on humalassa, tämä tila on hänen itsensä aiheuttamaa. Ellei joku väkisin juottanut häntä, mikä on epätodennäköistä.
- Comber