Uskooko vedonlyöjä Jumalaan?

Ranskalainen 1600 -luvulla elänyt matemaatikko ja filosofi Blaise Pascal laskeskeli, että uhkapelurin kannattaa uskoa Jumalaan. Ideana on, että panos Jumalaan uskomisessa on varsin pieni - ihminen joutuu luopumaan joistakuista paheistaan. Samalla voittomahdollisuus on määrättömän suuri, ikuinen elämä Paratiisissa. Lisäksi ajatuksena on, että uskomatta jättämisellä ei voita paljoakaan, mutta riskinä on ikuiset kärsimykset helvetissä.

Pascalin logiikka tuntuu minusta hieman kierolta. Uhkapelurin usko ei ole uskoa ollenkaan, se on yritysjohtajan kustannuslaskelma.  Pascalin vaaka myös pelkistää vaihtoehtoja liikaa, sillä onhan mahdollista, että:
a) Jumala ei välitä siitä, uskotaanko häneen vai ei
b) Vedonlyöjä sattuu uskomaan väärään Jumalaan ja saa rangaistuksen
c) Suhteellisen säädyllinen elämä ei ole uhraus, vaan tie onneen niin uskovalle kuin ateistille.

Vaan mitä mieltä sinä olet? Onko Jumalaan uskominen järkevä valinta? Ratkaisevatko ihmiset mielipiteensä Jumalasta järjen vai tunteen avulla? Toimiiko Pascalin vaaka tämän asian ratkaisemisessa?

Muinais-Babylonialainen jumala tai pahahenki työssään