keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Onko ihminen vastuussa luonteestaan?


Hyveet ovat moraalisesti jaloja luonteenpiirteitä. Hyvä ihminen kehittää luonnettaan, kehittyy ihmisenä. Luonteensa jalostaminen on jopa keskeisempää kuin yksittäisten tekojen moraalisuus. Oletko samaa mieltä?

Vastakkaisen kannan mukaan ihminen voi olla millainen lystää, kunhan ei tekojen tasolla tee mitään väärää.

Kumpi väite on lähempänä sinun kantaasi. Muista perustella.

Jos haluat, että huomioin kommenttisi arvioinnissa, kommentoi ennen perjantaita 23.3.

2 kommenttia:

  1. Etiikan ytimestä löytyy tekojen ja tekemisen oikeutus, jossa tekojen motiivit ja tarkoitukset eivät ole oikeastaan edes noteeramisen arvoisia, mikäli ne eivät vaikuta huomattavasti teon aiheutumiseen. Ainakaan ne hyvät.

    Sillä mitä löytäisimme tutkiessamme tekoa? Syömisen voi luonnollisesti selittää perustarpeen tyydyttämiseksi, Oven avaamisen tapakäyttäytymiseksi, jonka voi olettaa iskostuneen mieleen kasvatuksen myötä aiheuttaen tämän sosiaalisena refleksinä, ja kuolemantuottamuksen taasen yhteiskunnallisten epäkohtien aiheuttamien ilmiöiden jaloste. Näitä kuolemantuottamuksia tutkittaessa selvitetään riitaisat suhteet ja muut patoumat, jotka ovat syntyneet elämän aikana (vanhemman kuolema, tappio, erityisen merkittävä materiaalinen menetys). Eli tuhoisia taipumuksia vahvistavat seikat. Mutta kuinka monta on etsitty, pohdittu hyviä alttiuksia, joita olisi yritetty toteuttaa, huonolla menestyksellä? Että kuolema olisikin vain kohtalokkaan virheellinen hyvää tarkoittava teko? (Ja lienevätkö nämä hyveelliset puolet näissä tutkimuksissa vain saata kyseenalaisiksi tai kumoa mahdollisia tappamisen motiiveja?)

    Hyveet, niin hyviltä ja jaloilta kuin kuulostavatkin, ovat täten tyhjiä, mikäli niille ei löydy käyttötapauksia, osoituksia niiden (henkisesti) parantavasta voimasta. Ajatelkaamme kuinka jaloja ratkaisuja, vasta teko, osoitus hyvästä tahdosta antaa toivoa ja parhaimmillaan lisää mahdollisuuksia, nostaen muutoksen todennäköisyyttä. Teko voi kaikessa onttoudessaankin vaikuttaa elämään hyvällä tavalla, tavalla, jota tekijä ei uskonut siitä seuraavan; Väite vastaan että puolesta. Mutta teosta toki seuraa tulkinta, joka voi olla paljonkin hyveellinen, ollen välttämätön moraalin kehittämiseksi, ja eettisten teorioiden perustelujen pohjustamiseksi. Tähän huomautettakoon Etiikan antavan ainoastaan raamit arviointia vaativille toimillemme, jolloin hyveellisyys on oikeastaan yksinomaisesti yksilöä kehittävä. Suhteissamme ja rooleissamme tapahtuvat teot toimivat todistusaineistona yhteisöllisessä oikeudenkäynnissä, asenteemme ja ajatuksemme arvioivat ne, joilta niitä ei voi peittää.

    Kantani kallistuu enemmän tekojen onnistuneisuuden puolelle, muistinkohan perustella sen?

    Asettakaatten ontologinen tunnustus tähän, svp.
    Äpöltsäk

    VastaaPoista
  2. Ihmisillä on mielestäni velvollisuus kehittyä paremmaksi ja parantaa/muokata moraalejaan.Ihmisen pitää pystyä kehittämään itseään parempaan suuntaan ja näyttämään olevansa kypsä luonteeltaan.Kaikkien pitäisi pyrkiä hyveisiin ja auttaa muita.Se on mielestäni ihmisen ihan perusedellytys.

    -N4ughtyDog

    VastaaPoista