Kauhistelu on pinnallista ajattelua

Arjen eettinen pohdinta on täynnä kauhistelua, päivittelyä ja itsensä korottamista. Toisen ihmisen tekeminen eettisten virheiden paheksuminen on kovin helppoa. Tyypillisimmin kauhistelun logiikka menee näin:
köyhä ihminen kauhistelee pankkiirien ja sijoittajien ahneutta
rikas pankkiiri kauhistelee köyhien laiskuutta ja avustuksilla elämistä.

Kauhistelun aiheita löytyy loputtomiin, kullekin oman maun mukaan: yksi kauhistelee tiedemiesten geenikokeiluja, toinen esiaviollista seksiä, kolmas vanhoillisuutta. Kauhistelu on helppoa, yritys ymmärtää toisen ihmisen mieltä taas on vaikeaa.

Minä ajattelin tässä vaihteeksi kauhistella kauhistelijoita. Eli siinä samalla hiukan itseäni.

Otapa kantaa: kumpi on yleisempää arjessa a) eettiset mielipiteet, jotka perustuvat harkintaan ja empatiaan (asettuu toisen asemaan), b) moralistiset asenteet, jotka perustuvat tunteeseen ja paheksuntaan?

Kommentoithan viimeistään keskiviikkona 28.3.

Olisiko työttömäksi heittäytyminen väärin?

Usein puhutaan protestanttisesta työetiikasta: ajatuksena on että arkinen työ nähdään suorastaan hengellisenä kutsumuksena. Ahkeruus on keskeinen hyve ja laiskottelua paheksutaan.

Enemmistö työttömistä on joutunut työttömäksi vastoin omaa tahtoaan. Viime aikoina on kuitenkin julkiseen keskusteluun osallistunut muutamia työttömiä, jotka väittävät valinneensa työttömän osan. He tyytyvät suosiolla alhaiseen elintasoon, eivätkä hae töitä. Tämä on herättänyt pahennusta - selvästikään kaikki kansalaiset eivät voisi tehdä samoin. Toisaalta suurin osa ei voisi kuvitellakaan vapaaehtoisesti laskevansa elintasoaan pitkäaikaistyöttömän tasolle.

Otapa kantaa - onko työn tekeminen ihmisen velvollisuus? Vastine sosiaaliturvasta, sairaanhoidosta ja koulutuksesta? Vai onko ihmisellä oikeus valita työttömyys, jos on valmis siitä seuraavaan alhaiseen tulotasoon?

Muista perustella. Ja vastaathan ennen 28.3. mennessä.

Mikä on rangaistuksen tarkoitus?

Oikeuslaitos määrää lain rikkojille erilaisia rangaistuksia sakoista vankeusrangaistuksiin.
Rangaistuksilla on monta tarkoitusta.
a) Tarjota syylliselle mahdollisuus hyvittää tekonsa.
b) Tarjota uhrille hyvitys (rahallinen korvaus, toisinaan mukana myös tunteen tason tarve saada kosto ja sen mukana kokemus, jonkinlaisesta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta)
c) Toimia pelotteena, ennaltaehkäistä lisärikoksia.
d) Muuttaa rikollista paremmaksi ihmiseksi.
e) Vankeusrangaituksen osalta - suojella yhteiskuntaa sen vaarallisilta jäseniltä.

Arvioi miten hyvin sakkorangaistukset, ehdollinen vankeus ja ehdoton vankeus toteuttavat näitä tarkoituksia. Missä määrin rangaistuksen tarkoitus riippuu teosta (varkaus, rattijuopumus, talouselämän petos, väkivaltarikokset)?

Muistathan kommentoida viimeistään 28.3.

Millaista on kiusaaminen lukiossa?

Otapa kantaa, oletko lukiossa havainnot jotakin seuraavista:
a) Fyysistä kiusaamista tai sillä uhkaamista.
b) Selkeää järjestelmällistä vihakampanjaa jotakuta kohtaan
c) Toistuvaa huutelua ja nimittelyä jotakuta kohtaan
d) Toistuvaa vähättelyä ja naurahtelua jotakuta kohtaan.
e) Joku jätetään yksin ja huomiotta sillonkin, kun hänen huomioimisensa olisi erittäin luontevaa (esim. tunnin ryhmätöissä)
f) Joku jätetään yksin ja huomiotta, koska ei oikein keksitä luontevaa tapaa huomioida (tämä ei ole kiusaamista, mutta minua alkoi kiinnostaa tämän vaihtoehdon yleisyys).
g)Jotakin muuta, mitä?

Verraten lieväkin vähättely ja huomiotta jättäminen voi olla psyykkisesti kuormittavaa, jos se toistuu usein ja on monen ihmisen toimintatapa. Lievää kiusaamista ei siksi pidä vähätellä. Toisaalta sitä ei pidä myöskään demonisoida: kuka tahansa voi olla ajattelematon. Jos lievä kiusaaminen demonisoidaan "ihmishirvöiden" hommaksi, emme enää pysty tunnistamaan kiusaajaa itsessämme. Silloin emme myöskään pysty pyytämään anteeksi.

Eli... kertokaa: minkälaista kiusaamista olette nähneet tapahtuvan? Entä miten siihen voitaisiin tehokkaimmin puuttua? Mitä voisivat tehdä opettajat? Mitä eri rooleissa olevat opiskelijat?

Vitsailun rajat

Huumori on piristävä osa elämää. Ystävien kesken on paljon kiusoittelua, uskallettuakin sellaista. Olisi sääli, jos siitä pitäisi luopua. Samoin olisi sääli, jos joutuisi koko ajan pelkäämään jokaista sanaansa, ettei vahingossa loukkaa toista.

Missä menee kiusaamisen ja kiusoittelun raja? Luullakseni se menee siinä, pitääkö kohteesta vai ei.Eli:
1) Älä kiusoittele tai muuten laske leikkeiä ihmisestä, josta et pidä.
2) Älä laske leikkiä ihmisestä, joka ei tiedä, että itse asiassa pidät hänestä.
3) Älä laske leikkiä kenestäkään silloin, kun olet pahalla päällä.(Sävystä tulee väkisinkin aggressiivinen)
4) Älä kerro samaa vitsiä/kiusoittelun aihetta samasta ihmisestä montaa kertaa. (Vaikka pitäisit ihmisestä, sinulla voi olla tiedostamattomia aggressioita. Tarve toistaa samaa vitsiä monta kertaa vihjaa tähän mahdollisuuteen)
5) Älä kerro selän takana vitsiä, jota et voisi kertoa - loukkaamatta - kasvotusten.

Otapa kantaa: Tuleeko mieleesi arjen esimerkkejä siitä, miten vitsailu ja "läpän heitto" on mennyt ilkeän puolelle? Osaatko antaa lisää vinkkejä, mistä tunnistaa, onko mielessä pyörivä läppä sopivaa vai ei.

Pitääkö kaikkea julkaista?

Olet päätoimittaja ja saat tietoosi herkullisen juorun ministeritason poliitikon seksihölmöilyistä. Juttu möisi lehteä ja toisi sinulle kunniaa. Laitat huippureportterisi tutkimaan asiaa. Hän saa selville, että kyse ei ole vain juorusta, tieto pitää paikkansa.

Ministeri on hoitanut työnsä ministerinä hyvin. Hänen seksihölmöilynsä ei ollut lainvastainen, mutta se kertoi huonosta harkintakyvystä ja paljasti, ettei ministeri ole uskollinen kumppanilleen. Jutun paljastaminen tuottaa tuskaa ministerin perheelle ja saattaa vaarantaa hänen uransa.

Julkaisisitko jutun? Muista perustella.

Kommentoithan 29.3. mennessä

Kuinka kauan tekijänoikeuden pitäisi olla voimassa

Useimmissa länsimaissa tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. On aika selvää, ettei tämä palvele ensijaisesti tekijän etuja. Eikö paljon vähempi riittäisi? Miksi tekijän perikunnat saisivat rajoittaa teoksen käyttöä? Eikö suurin osa elokuvista, musiikista, kirjoista ole tavalla tai toisella vanhojen teosten uudelleenvirityksiä? Hyödyttääkö nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö enemmän taiteen tekijöitä vai heidän levy-yhtiöidensä juristeja? Puhumattakaan siitä, miten patenttilainsäädäntö saattaa hidastaa vaikkapa lääketieteen kehtiystä. Tai siitä, että kännykkävalmistajan kohtaloksi voi koitua jokin mitätön huolimattomuus patenttilakien noudattamisessa.

Otapa kantaa, kuinka kauan tekijänoikeuden pitäisi olla voimassa: a) Nykyinen lainsäändäntö, eli 70 vuotta tekijän kuolemasta. b) 70 vuotta teoksen julkaisemisesta. c) 10 vuotta teoksen julkaisemisesta. d) Luovutaan tekijänoikeuksista kokonaan.

Kommentoithan 29.3.mennessä