Lain henki vai kirjain?

Islam kieltää koronoton, kuten kielsi kristinuskokin keskiajalla. Pankkijärjestelmää kuitenkin tarvitaan, joten keskiaikaiset kristityt sallivat koronoton juutalaisille. Nykyään kristityt sallivat pankkitoiminnan, joskin pankkilaitosten moraalia toisinaan arvostellaan – luultavasti hyvästä syystä.

Islamissa koronotto on yhä kiellettyä, mutta kiellon tarkasta sisällöstä on erilaisia tulkintoja. Joissakin islamilaisissa pankeissa tilillä olevalle rahalle ei makseta korkoa, mutta se sijoitetaan esim. osakkeisiin ja saatu voitto jaetaan pankin ja asiakkaan kesken. Kyse ei ole korosta, vaan yhteisestä liiketoimesta.

Niin kristittyjen kuin muslimienkin tunnontarkkuudessa on suuria eroja. Osa Suomessa asuvista uskovista muslimeista esimerkiksi pyytää, ettei pankki maksaisi heille korkoa. Toiset ottavat tarjotun koron vastaan, mutta ohjaavat tuoton hyväntekeväisyyteen. Kolmannet tulkitsevat koronoton kiellon väljemmin – toisen hädänalaista tilaa ei saa käyttää hyväkseen, mutta normaalit lainat ja talletukset tavanomaisine korkoineen ovat sallittuja.

Lähes kaikissa uskonnoissa voidaan havaita tämä jako: Toiset kokevat, että myös lain kirjainta pitää noudattaa. Jos lakia alkaa kovasti tulkita, sen saa helposti väännettyä mieleisekseen. Tällöin ihminen joutuu moraalin kaltevalle pinnalle ja rappeutuu. Toiset taas ajattelevat, että lain kirjaimellinen tulkinta johtaa aivan liian usein vanhentuneisiin ja jopa julmiin käytänteisiin.

a)      Lain henki on tärkeintä ja lain kirjaimellinen noudattaminen johtaa usein lain tarkoituksen vastaisiin tuloksiin.
b)       Sekä lain kirjainta että henkeä pitää noudattaa. Muutoin ihminen pääsee vääntelemään lain aina mieleisekseen.

Kumpaan tulkintaan sinä kallistut? Kerrothan myös esimerkkejä

Kommentoithan ennen 23.3.