Kauhistelu on pinnallista ajattelua

Arjen eettinen pohdinta on täynnä kauhistelua, päivittelyä ja itsensä korottamista. Toisen ihmisen tekeminen eettisten virheiden paheksuminen on kovin helppoa. Tyypillisimmin kauhistelun logiikka menee näin:
köyhä ihminen kauhistelee pankkiirien ja sijoittajien ahneutta
rikas pankkiiri kauhistelee köyhien laiskuutta ja avustuksilla elämistä.

Kauhistelun aiheita löytyy loputtomiin, kullekin oman maun mukaan: yksi kauhistelee tiedemiesten geenikokeiluja, toinen esiaviollista seksiä, kolmas vanhoillisuutta. Kauhistelu on helppoa, yritys ymmärtää toisen ihmisen mieltä taas on vaikeaa.

Minä ajattelin tässä vaihteeksi kauhistella kauhistelijoita. Eli siinä samalla hiukan itseäni.

Otapa kantaa: kumpi on yleisempää arjessa a) eettiset mielipiteet, jotka perustuvat harkintaan ja empatiaan (asettuu toisen asemaan), b) moralistiset asenteet, jotka perustuvat tunteeseen ja paheksuntaan?

Kommentoithan viimeistään keskiviikkona 28.3.

Olisiko työttömäksi heittäytyminen väärin?

Usein puhutaan protestanttisesta työetiikasta: ajatuksena on että arkinen työ nähdään suorastaan hengellisenä kutsumuksena. Ahkeruus on keskeinen hyve ja laiskottelua paheksutaan.

Enemmistö työttömistä on joutunut työttömäksi vastoin omaa tahtoaan. Viime aikoina on kuitenkin julkiseen keskusteluun osallistunut muutamia työttömiä, jotka väittävät valinneensa työttömän osan. He tyytyvät suosiolla alhaiseen elintasoon, eivätkä hae töitä. Tämä on herättänyt pahennusta - selvästikään kaikki kansalaiset eivät voisi tehdä samoin. Toisaalta suurin osa ei voisi kuvitellakaan vapaaehtoisesti laskevansa elintasoaan pitkäaikaistyöttömän tasolle.

Otapa kantaa - onko työn tekeminen ihmisen velvollisuus? Vastine sosiaaliturvasta, sairaanhoidosta ja koulutuksesta? Vai onko ihmisellä oikeus valita työttömyys, jos on valmis siitä seuraavaan alhaiseen tulotasoon?

Muista perustella. Ja vastaathan ennen 28.3. mennessä.

Mikä on rangaistuksen tarkoitus?

Oikeuslaitos määrää lain rikkojille erilaisia rangaistuksia sakoista vankeusrangaistuksiin.
Rangaistuksilla on monta tarkoitusta.
a) Tarjota syylliselle mahdollisuus hyvittää tekonsa.
b) Tarjota uhrille hyvitys (rahallinen korvaus, toisinaan mukana myös tunteen tason tarve saada kosto ja sen mukana kokemus, jonkinlaisesta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta)
c) Toimia pelotteena, ennaltaehkäistä lisärikoksia.
d) Muuttaa rikollista paremmaksi ihmiseksi.
e) Vankeusrangaituksen osalta - suojella yhteiskuntaa sen vaarallisilta jäseniltä.

Arvioi miten hyvin sakkorangaistukset, ehdollinen vankeus ja ehdoton vankeus toteuttavat näitä tarkoituksia. Missä määrin rangaistuksen tarkoitus riippuu teosta (varkaus, rattijuopumus, talouselämän petos, väkivaltarikokset)?

Muistathan kommentoida viimeistään 28.3.

Millaista on kiusaaminen lukiossa?

Otapa kantaa, oletko lukiossa havainnot jotakin seuraavista:
a) Fyysistä kiusaamista tai sillä uhkaamista.
b) Selkeää järjestelmällistä vihakampanjaa jotakuta kohtaan
c) Toistuvaa huutelua ja nimittelyä jotakuta kohtaan
d) Toistuvaa vähättelyä ja naurahtelua jotakuta kohtaan.
e) Joku jätetään yksin ja huomiotta sillonkin, kun hänen huomioimisensa olisi erittäin luontevaa (esim. tunnin ryhmätöissä)
f) Joku jätetään yksin ja huomiotta, koska ei oikein keksitä luontevaa tapaa huomioida (tämä ei ole kiusaamista, mutta minua alkoi kiinnostaa tämän vaihtoehdon yleisyys).
g)Jotakin muuta, mitä?

Verraten lieväkin vähättely ja huomiotta jättäminen voi olla psyykkisesti kuormittavaa, jos se toistuu usein ja on monen ihmisen toimintatapa. Lievää kiusaamista ei siksi pidä vähätellä. Toisaalta sitä ei pidä myöskään demonisoida: kuka tahansa voi olla ajattelematon. Jos lievä kiusaaminen demonisoidaan "ihmishirvöiden" hommaksi, emme enää pysty tunnistamaan kiusaajaa itsessämme. Silloin emme myöskään pysty pyytämään anteeksi.

Eli... kertokaa: minkälaista kiusaamista olette nähneet tapahtuvan? Entä miten siihen voitaisiin tehokkaimmin puuttua? Mitä voisivat tehdä opettajat? Mitä eri rooleissa olevat opiskelijat?

Vitsailun rajat

Huumori on piristävä osa elämää. Ystävien kesken on paljon kiusoittelua, uskallettuakin sellaista. Olisi sääli, jos siitä pitäisi luopua. Samoin olisi sääli, jos joutuisi koko ajan pelkäämään jokaista sanaansa, ettei vahingossa loukkaa toista.

Missä menee kiusaamisen ja kiusoittelun raja? Luullakseni se menee siinä, pitääkö kohteesta vai ei.Eli:
1) Älä kiusoittele tai muuten laske leikkeiä ihmisestä, josta et pidä.
2) Älä laske leikkiä ihmisestä, joka ei tiedä, että itse asiassa pidät hänestä.
3) Älä laske leikkiä kenestäkään silloin, kun olet pahalla päällä.(Sävystä tulee väkisinkin aggressiivinen)
4) Älä kerro samaa vitsiä/kiusoittelun aihetta samasta ihmisestä montaa kertaa. (Vaikka pitäisit ihmisestä, sinulla voi olla tiedostamattomia aggressioita. Tarve toistaa samaa vitsiä monta kertaa vihjaa tähän mahdollisuuteen)
5) Älä kerro selän takana vitsiä, jota et voisi kertoa - loukkaamatta - kasvotusten.

Otapa kantaa: Tuleeko mieleesi arjen esimerkkejä siitä, miten vitsailu ja "läpän heitto" on mennyt ilkeän puolelle? Osaatko antaa lisää vinkkejä, mistä tunnistaa, onko mielessä pyörivä läppä sopivaa vai ei.

Pitääkö kaikkea julkaista?

Olet päätoimittaja ja saat tietoosi herkullisen juorun ministeritason poliitikon seksihölmöilyistä. Juttu möisi lehteä ja toisi sinulle kunniaa. Laitat huippureportterisi tutkimaan asiaa. Hän saa selville, että kyse ei ole vain juorusta, tieto pitää paikkansa.

Ministeri on hoitanut työnsä ministerinä hyvin. Hänen seksihölmöilynsä ei ollut lainvastainen, mutta se kertoi huonosta harkintakyvystä ja paljasti, ettei ministeri ole uskollinen kumppanilleen. Jutun paljastaminen tuottaa tuskaa ministerin perheelle ja saattaa vaarantaa hänen uransa.

Julkaisisitko jutun? Muista perustella.

Kommentoithan 29.3. mennessä

Kuinka kauan tekijänoikeuden pitäisi olla voimassa

Useimmissa länsimaissa tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. On aika selvää, ettei tämä palvele ensijaisesti tekijän etuja. Eikö paljon vähempi riittäisi? Miksi tekijän perikunnat saisivat rajoittaa teoksen käyttöä? Eikö suurin osa elokuvista, musiikista, kirjoista ole tavalla tai toisella vanhojen teosten uudelleenvirityksiä? Hyödyttääkö nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö enemmän taiteen tekijöitä vai heidän levy-yhtiöidensä juristeja? Puhumattakaan siitä, miten patenttilainsäädäntö saattaa hidastaa vaikkapa lääketieteen kehtiystä. Tai siitä, että kännykkävalmistajan kohtaloksi voi koitua jokin mitätön huolimattomuus patenttilakien noudattamisessa.

Otapa kantaa, kuinka kauan tekijänoikeuden pitäisi olla voimassa: a) Nykyinen lainsäändäntö, eli 70 vuotta tekijän kuolemasta. b) 70 vuotta teoksen julkaisemisesta. c) 10 vuotta teoksen julkaisemisesta. d) Luovutaan tekijänoikeuksista kokonaan.

Kommentoithan 29.3.mennessä

Seksuaalivähemmistöt ja seurausetiikka

Varastaminen on väärin, koska se on epäreilua ja haitallista varkauden kohteelle.
Väkivalta on väärin, koska se tuottaa uhrille pelkoja, traumoja, kipuja, vammoja...
Suurin osa arjen moraalipohdinnoista ratkeaa hyvin yksinkertaisella seurauseettisellä pohdinnalla. "Elä ja anna muiden elää" -periaatteen mukaisesti ei olla kieltämässä asioita, joista ei ole muille haittaa.

Jostakin syystä seksuaalietiikka ei aina seuraa samaa kaavaa. Homoseksuaalisuus ja transseksuaalisuus herättävät vastustusta ja moraalista närkästystä, vaikka toisen ihmisen homoseksuaalisuudesta ei ole toiselle haittaa (jos menetettyä heteroseksuaalista suhteen mahdollisuutta ei lasketa).

Uskonnollisesti konservatiiveilla ja fundamentalisteilla on tähän omat ymmärrettävät syynsä. He kokevat velvollisuudekseen seurata raamatun kieltoja ja kehotuksia mahdollisimman pilkuntarkasti.

Homo- tai transseksuaalien kokemasta paheksunnasta ja syrjinnästä kuitenkin vain (pieni?) osa selittyy uskonnolla.  Otapa kantaa - miten selittyy maallistuneiden ihmisten vaikeus hyväksyä homo- tai transseksuaalisuutta?

Kommentoithan ennen torstaita 29.3.

Avioeron etiikka

Otapa kantaa: onko turhia tai moraalisesti vääriä avioeroja? Jos on niin, millä perusteella.
Entä millaisia kysymyksiä liittyy avioeron toteuttamiseen? Onko mahdollista erota ystävinä? Millaisia kyseenalaisia kostotoimia eroavat puolisot saattavat tehdä toisilleen?

Kommentoithan torstai 29.3. mennessä.

Ketä pitäisi auttaa?

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ehdotti taannoin, että Suomen pitäisi suosia pakolaispolitiikassa vainottuja kristittyjä. Perusteeksi hän sanoi, että krisitityt sopeutuisivat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin monet muut.

Otapa kantaa - oletko Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä vai eri mieltä. Miten perustelet?

Entä onko suomalaisilla ensisijainen velvollisuus auttaa muita suomalaisia? Vai onko meillä pikemmin ensisijainen velvollisuus auttaa heitä, joiden hätä on suurin? Muista perustella.

Ja kommentoithan ennen 23.3.

Priorisointiharjoite

Kuvittele, että valtiontalous romahtaisi ja terveydenhuollostakin olisi pakko säästää. Kaikki moraalisesti helpot ratkaisut olisi jo käytetty ja säästötarvetta olisi vielä jäljellä. Ota kantaa, miten säästöt pitäisi tehdä, jos vaihtoehdot olisivat seuraavanlaisia:
a) Säästetään juustohöylällä kaikista vähän.
b) Säästetään hoidoista, jotka eivät ole erityisen tehokkaita. Olkoonkin, että ne saattavat olla ainoita hoitoja vaikeisiin ja vakaviin vaivoihin.
c) Säästetään itseaiheutettujen sairauksien hoidosta, esim. tupakoitsijan keuhkosyöpä, alkoholistin maksavaivat...
d) Lasketaan lääkärien ja sairaanhoitajien palkkoja silläkin uhalla, että taitavimmat lähtevät ulkomaille paremman palkan perässä.
e) Säästetään sellaisten tautien hoidosta, jotka eivät vaaranna ihmisen henkeä olkoonkin, että ne voivat merkittävästi parantaa elämän laatua.
f) Hoidetaan yhteiskunnan varoin vain kaikkein köyhimmät. Työssäkäyvät saavat hankkia oman sairasvakuutuksen kattamaan mahdolliset hoitokulunsa.

Oikeassa tilanteessa olisi varmaan mahdollista keksiä parempiakin vaihtoehtoja, mutta tässä eettisessä harjoitteessa, joudut valitsemaan yhden näistä tarjotuista vaihtoehdoista. Minkä valitset ja miten perustelet?

Muista kommentoida ennen 23.3.

Voiko rakkauteen käskeä?

Kristillisen etiikan ytimeen kuuluu rakkauden kaksoiskäsky: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseäsi. Kristillisessä avioliitossa luvataan rakastaa puolisoa niin myötä- kuin vastamäessä.

Jos rakkaus on voimakas intohimoinen tunne, voiko sitä vaatia. Eikö rakkaus tunteena ole oikukas ja ihmisen tahdon tavoittamattomissa. Mitä kristillinen rakkaus siis on?

Onko se tunne?

Vai onko rakkaus asenne, ajatus, tai ajatusleikki, joka auttaa löytämään oikean teon: tee tekoja, joita rakastava ihminen tekisi.

Vai onko rakkaus tahdon asia, halua suhtautua toiseen rakastavasti.

Vai onko rakkaus jonkinlainen eri elämänvaiheissa muuttuva yhdistelmä näistä kaikista?

Vai jotain ihan muuta.

Eli – mitä rakkaus on?

Laitathan kommenttisi ennen 23.3.

Jakaa kakku vai kasvattaa sitä, siinä pulma

Päivän ajatusleikki.
Kuvitellaan, että tietäisimme päätöstemme vaikutukset varmuudella etukäteen.
Kuvitellaan, että saisimme jakaa miljardi euroa suomalaisille.
Kuvitellaan edelleen, että meillä olisi vain kaksi vaihtoehtoa.
a) Kaikki rahat käytettäisiin tuloerojen tasaamiseen, siten, että kaikkein köyhimmät saisivat eniten, köyhähköt jonkin verran, keskituloiset ja rikkaat eivät mitään.
b) Kaikki rahat annettaisiin rikkaimpien ihmisten yrityksiin. Tuettuina nuo yritykset tuottaisivat 200 miljoonaa lisää verotuottoa, joka jaettaisiin köyhille.
Vaihtoehdossa a kakku jaettaisiin tasa-arvoisesti. Vaihtoehdossa b kakku jaettaisiin epäreilusti, mutta sillä saataisiin jaettava kakku kasvamaan jonkin verran.
Kumman vaihtoehdon valitsisit.
Entä miten valintaasi vaikuttaisi seuraavat seikat:
- kuinka suuren määrän lisärahaa rikkaisiin panostaminen tuottaisi
- kuinka suuressa köyhyydessä köyhimmät eläisivät (vrt. nälänhätä / ei rahaa lomailuun).
Entä mitä mieltä olet väitteestä, että köyhyys voi olla myös suhteellista?
Keskivertoa selvästi köyhempi suomalainen olisi Intiassa vähintäänkin keskituloinen. Mutta on helpompaa olla köyhä köyhien yhteiskunnassa kuin köyhä vauraiden yhteiskunnassa. 

Kommentoithan ennen pe. 23.3.

Vimppanat tulevat ensimmäisiksi

Yksi buddhalaisen uskon tavoitteista on kehittää ihmisen kykyä tuntea myötätuntoa toista ihmistä kohtaan. Toisen ihmisen auttamisen ja almujen antamisen ajatellaan myös tuovan hyvää karmaa. 

Kansan parissa ylevät periaatteet muuttuvat toisinaan tylymmiksi. Ajatellaan, että kerjäläinen on huonon onnensa ansainnut. Hän on hankkinut huonoa karmaa ja siksi hänestä on tullut kerjäläinen. Munkki taas on pyhä ihminen. Ajatus menee niin, että antamalla munkille almun, saa enemmän hyvää karmaa kuin pitämällä huolta kerjäläisestä. Jotkut luostarit saavat lahjoituksia liiankin kanssa.

Vaan onko tuo ongelma mitenkään pelkästään buddhalaisten? Söpöt, viattomilta vaikuttavat ja miellyttävät ihmiset saavat usein tarvitsemansa avun.  Puliukkojen, asunnottomien tai prostituoitujen auttajia ei ole jonoksi asti.

Niin kristillisen kuin buddhalaisen etiikan komeimpiin oivalluksiin kuuluu olla vihonviimeisten puolella. Siddharta Gautama eli Buddha puolusti kastittomia. Jeesuksen väitetään olleen isänmaanpetturien (ns. publikaanit) ja prostituoitujen ystävä.

Tunnistatko ongelman arjesta – onko toisen helpompaa saada apua kuin toisen? Millaisia olisivat nykysuomen esimerkit.

Kommentoithan 23.3. mennessä.

Lain henki vai kirjain?

Islam kieltää koronoton, kuten kielsi kristinuskokin keskiajalla. Pankkijärjestelmää kuitenkin tarvitaan, joten keskiaikaiset kristityt sallivat koronoton juutalaisille. Nykyään kristityt sallivat pankkitoiminnan, joskin pankkilaitosten moraalia toisinaan arvostellaan – luultavasti hyvästä syystä.

Islamissa koronotto on yhä kiellettyä, mutta kiellon tarkasta sisällöstä on erilaisia tulkintoja. Joissakin islamilaisissa pankeissa tilillä olevalle rahalle ei makseta korkoa, mutta se sijoitetaan esim. osakkeisiin ja saatu voitto jaetaan pankin ja asiakkaan kesken. Kyse ei ole korosta, vaan yhteisestä liiketoimesta.

Niin kristittyjen kuin muslimienkin tunnontarkkuudessa on suuria eroja. Osa Suomessa asuvista uskovista muslimeista esimerkiksi pyytää, ettei pankki maksaisi heille korkoa. Toiset ottavat tarjotun koron vastaan, mutta ohjaavat tuoton hyväntekeväisyyteen. Kolmannet tulkitsevat koronoton kiellon väljemmin – toisen hädänalaista tilaa ei saa käyttää hyväkseen, mutta normaalit lainat ja talletukset tavanomaisine korkoineen ovat sallittuja.

Lähes kaikissa uskonnoissa voidaan havaita tämä jako: Toiset kokevat, että myös lain kirjainta pitää noudattaa. Jos lakia alkaa kovasti tulkita, sen saa helposti väännettyä mieleisekseen. Tällöin ihminen joutuu moraalin kaltevalle pinnalle ja rappeutuu. Toiset taas ajattelevat, että lain kirjaimellinen tulkinta johtaa aivan liian usein vanhentuneisiin ja jopa julmiin käytänteisiin.

a)      Lain henki on tärkeintä ja lain kirjaimellinen noudattaminen johtaa usein lain tarkoituksen vastaisiin tuloksiin.
b)       Sekä lain kirjainta että henkeä pitää noudattaa. Muutoin ihminen pääsee vääntelemään lain aina mieleisekseen.

Kumpaan tulkintaan sinä kallistut? Kerrothan myös esimerkkejä

Kommentoithan ennen 23.3.

Myötätuntoa oppimassa

Buddhalaisessa ajattelussa ihminen voi kehittää eettistä kykyään mietiskelyn avulla. Esimerkiksi myötätuntoista suhtautumista vaikkapa ärsyttäviin ihmisiin voi opetella erilaisten mietiskelyharjoitusten avulla.

Aivotutkijat ovat paikantaneet aivoalueita, jotka ovat aktiivisia kun ihminen suhtautuu toiseen empaattisesti ja myötätuntoisesti. Tutkimuksissa havaittiin, että kauan myötätuntomietiskelyä harjoitelleiden munkkien aivot aktivoituivat muita koehenkilöitä enemmän ns. myötätuntoalueilla. Vaikutus havaittiin jopa niillä koehenkilöillä, jotka olivat harjoitelleet myötätuntomietiskelyä vain muutaman kuukauden.

Otapa kantaa - voisiko ihmisestä kehittyä parempi ihminen mietiskelyn avulla? Ja voisiko mietiskely toimia aivan maallisista tai kristillisistäkin lähtökohdista käsin - ilman buddhalaista luostarielämää ja oppirakenteita?

Kommentointi ennen perjantaita 23.3.

Kungfutsen oppilaana

Kun oppimista tutkitaan länsimaissa, opintomenetys on parhain kouluissa joissa on suhteellisen pieni luokkakoko ja opettajat käyttävät oppilasta aktivoivia menetelmiä. Kiinassa ja laajemmin Aasian maissa luokkakoot ovat suuria ja luokkaopetus usein ulkolukua ja pänttäämistä painottavaa. Silti aasialaiset maat suorastaan loistavat kouluvertailuissa, hyvin pärjännyttä Suomeakin paremmin.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on arveltu kungfutselaista etiikkaa, joka korostaa, että ihminen on muokattavissa ja menestys on ahkeruudesta kiinni. Lännessä korostetaan usein älyn ja lahjakkuuden merkitystä. Toinen tekijä on aasialainen yhteisöllisyys – perheet ovat hyvin kiinnostuneita lasten opintomenestyksestä ja lapset ahkeroivat tuottaakseen perheelleen kunniaa.

En kaipaa Suomeen suuria ryhmäkokoja tai ulkoapänttäämisen ideologiaa tai lapsiaan menestykseen piiskaavia "tiikeriäitejä". Kungfutselainen näkemys ahkeruudesta lahjakkuutta tärkeämpänä on kuitenkin mielestäni viisas ja se saa tukea myös länsimaisten psykologien tutkimuksista.

Otapa kantaa, mikä kumpi väitteistä on lähinnä omaa mielipidettäsi, ja miksi. Entä tunnistatko, kumpi väitteistä on kungfutselaisempi:

a)      Jokaisella ihmisellä on oma lahjakkuuden lajinsa. Se pitää löytää ja sitä kehittää, että menestyisi. Yksilön onni ja menestys ovat pohjimmiltaan itsestä kiinni.  
b)      Ihmisen onni ja kunniallinen elämä syntyy siitä, että hän täyttää velvollisuutensa yhteisöään kohtaan. Ihminen voi ja hänen pitää kehittää itseään niissä asioissa, joiden osaamista tarvitaan.

Kommentointi ennen perjantaita 23.3.